tiistai 31. toukokuuta 2016

Se on siinä



Sanat ei riitä kuvailemaan tätä fiilistä! Harjoittelu Savonlinnassa ohi, kaikki kouluhommat tehtynä ja perjantaina saan lähihoitajan paperit ja ylioppilastodistuksen käteen. Tää on ihan käsittämätöntä. 3 vuotta on mennyt niin kiireessä ja paineen alla, että suurin osa koulumuistoista on ihan pimennossa. Elämä meni vuoristorataa, ja koulu kärsi siinä samassa Oli rankka parisuhde, itsenäistyminen, muutto, oman itsensä etsiminen vielä täysin kesken. Puolivuotta sitten olin ihan varma, etten valmistu ajallaan. Mutta tässä sitä nyt ollaan. Jos saisin uudestaan valita, suorittaisinko kaksoistutkinnon, vastaus olisi ehdoton ei.


Miten mulla sitten Savolinnassa meni? Olin siellä tosiaan melkein 2kk, ja asuin enoni perheen luona. Harjoittelun myötä oma varmuus siitä, että olen oikealla alalla, kasvoi. Työ oli juuri sitä, mitä odotin. Aluksi toki jännitti mennä paikkakunnalle, josta en tuntenut muita kun pari sukulaista. Mutta se ei juurikaan häirinnyt. 


 



Ouluun palaaminen tuntui jokseenkin oudolta ja hieman ahdistavalta. Savonlinnassa sain aloittaa puhtaalta pöydältä ja siellä mikään ei muistuttanut mistään ikävästä. Vieläkin tuntuu hieman vaikealta sopeutua tänne, mutta eiköhän asiat tästä lähde rullaamaan.
Puolustusvoimilta sain kirjeen, jossa kerrottiin että minut on määrätty II/16 saapumiserään Rovaniemelle! Odotan innoissani, ja hieman jännittyneenä. Pääsen vihdoin toteuttamaan pitkä aikaisen haaveeni.


Tällainen miehekekkin on eksynyt tässä matkanvarrella kainaloon. Tulen varmaan jossain vaiheessa kertomaan tästä hieman lisää... Mutta lauantaina tuli tänne Ouluun viettämään viikonloppulomia, seuraavan kerran nähdäänkin vasta juhannuksena. Mutta näinhän se menee että haasteet on tehty voitettaviksi ;)


xoxo Heidi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti